OPS2016

Nilsbyn koulun järjestyssäännöt 

1. Nilsbyn koulu 

Nämä järjestyssäännöt koskevat Nilsbyn koulua, jossa järjestetään perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 opetusta. Opetuksen järjestäjä on Paraisten kaupunki. Järjestyssäännöt on laadittu Opetushallituksen määräysten ja ohjeiden mukaisesti. 

2. Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen 

Koulussa jokaisella on oikeus tasa-arvoiseen kohteluun, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä yksityiselämän suojaan (Perusopetuslaki 29 §). Näiden oikeuksien turvaamiseksi koululle on laadittu järjestyssäännöt, joita jokaisen tulee noudattaa.

Järjestyssäännöt ovat voimassa kouluaikana koulun alueella ja koulunkäyntiin liittyvissä tilaisuuksissa sekä retkillä ja matkoilla sekä aamu - ja iltapäivätoiminnan aikana. Niissä asioissa, joista ei järjestyssäännöissä erikseen määrätä, noudatetaan Suomen lakia, peruskoulua koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä koulun henkilökunnan erikseen antamia ohjeita. 

3. Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet 

Oikeudet 

Jokaisella oppilaalla on oikeus osallistua turvallisesti opetukseen sekä oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun, oikeus osallistua koulun toimintaan, kehittämiseen, ilmaista mielipiteensä, oikeus opiskeluhuoltoon, oppimisen tukeen sekä maksuttomaan opiskeluun ja ateriaan, opetukseen osallistumisen edellyttämiin tulkitsemis- ja avustajapalveluihin ja apuvälineisiin, maksuttomaan tapaturman hoitoon sekä edellytysten täyttyessä oikeus koulukuljetukseen ja majoitukseen (Perustuslaki 4, 6, 7, 10 ja 16 §, Perusopetuslaki 31 - 34 § ja 47 §, Oppivelvollisuuslaki 16 §). 

Velvollisuudet 

Oppilaan tulee osallistua opetukseen, johon hänet on otettu, ellei oppilas ole saanut lupaa poissaoloon (Perusopetuslaki 26 §). 

Jokaisella oppilaalla on velvollisuus osallistua lukujärjestyksen mukaiseen opetukseen ja tehdä opettajan antamat tehtävät huolellisesti kouluajalla ja kotitehtävät vapaa-ajalla.

Koulussa toimitaan oma ja toisten turvallisuus huomioiden opettajan ja muiden koulun aikuisten ohjeita noudattaen. 

Jokainen koulun henkilökunnan jäsen ja oppilas käyttäytyy ystävällisesti, reilusti ja toisia kunnioittavasti kaikkia koulun oppilaita ja koulun henkilökuntaa kohtaan. 

Jokainen oppilas ottaa toiset huomioon, käyttää asiallista kieltä ja noudattaa hyviä tapoja sekä antaa muille opiskelu- ja työskentelyrauhan.

Toisia ei saa lyödä, potkia, haukkua tai sanoa ilkeitä asioita toisille. Kaikilla on velvollisuus kunnioittaa toisten fyysistä koskemattomuutta. 

Meidän koulussamme kukaan ei kiusaa tai syrji toisia. Jos sinua kiusataan tai huomaat kiusaamista, kerro siitä aikuiselle koulussa, aikuinen voi olla esimerkiksi opettaja, koulunkäynninohjaaja, kouluvalmentaja, kuraattori tai rehtori.

 4. Turvallisuus, viihtyisyys ja opiskelun esteetön sujuminen 

Hyvä käytös 

Koulussa noudatetaan hyviä käytöstapoja, otetaan muut huomioon ja noudatetaan annettuja ohjeita. 

Oppilaan tulee pukeutua niin, että hän voi turvallisesti osallistua opetukseen. Opettaja antaa tarkemman ohjeistuksen, miten erilaisiin oppimistilanteisiin sekä välitunneille tulee pukeutua niin, että turvallisuus ja hygieniasyyt sekä sääolosuhteet tulevat huomioiduksi. 

Oppitunneille tulee saapua ajoissa. 

Kouluun ei suositella tuotavaksi leluja tai muita tavaroita, joita ei tarvita koulupäivän aikana. 

Jos kouluun tuo leluja tai urheiluvälineitä, tulee niitä säilyttää repussa tai naulakossa ja niitä voi käyttää opettajan luvalla koulupäivän aikana. 

Oleskelu ja liikkuminen koulussa ja koulun ulkopuolella

Koulun sisätiloissa liikutaan kävellen ja muuta koulun väkeä häiritsemättä. Hyviin tapoihin kuuluu ottaa päähineet pois koulun sisätiloissa ollessa.

Oppi - ja välitunneille mennään viivyttelemättä ja ripeästi. Oppilaan tulee viettää välitunnit välituntialueella ja noudattaa välituntivalvojan antamia ohjeita. 

Oppilas ei saa poistua koulualueelta koulupäivän aikana ilman opettajan tai muun koulun aikuisen lupaa. 

Siisteydestä ja ympäristöstä huolehtiminen

Jokaisen oppilaan tulee pitää hyvää huolta koulun omaisuudesta ja oppimateriaaleista. 

Jokainen oppilas huolehtii omalta osaltaan ympäristöstä sekä koulun ja koulun pihan siisteydestä. Koulun omaisuuden likaaminen tai epäjärjestykseen saattaminen ja koulun alueen roskaaminen kiellettyä. Mikäli oppilaat likaavat tai roskaavat, heidän tulee siivota jälkensä. Oppilas on velvollinen puhdistamaan likaamansa tai järjestämään epäjärjestykseen saattamansa koulun omaisuuden (Perusopetuslaki 35 §). 

Oppilaiden tulee riisua ulkojalkineet ulkoa sisälle tullessaan. Ulkovaatteet säilytetään oppilaan omassa naulakossa ja ulkojalkineet niille varatuissa kenkätelineissä. 

Turvallisuus

Hyvinvointia tai turvallisuutta uhkaavasta asiasta tulee kertoa koulun henkilökunnalle.

Turvallisuussyistä pyörät, potkulaudat, mopot ja muut kulkuvälineet tulee säilyttää niille varatussa paikassa pyöräkatoksessa. Oppilaan tulee siirtyä aamulla koululle saavuttuaan viipymättä koulun välituntialueelle. Koulun alueella ei saa heittää lumipalloja, kiviä, käpyjä tai muita vastaavia asioita.

Koulukyytien aikana oppilaan tulee huomioida muut kyydissä olijat sekä noudattaa kuljettajan ohjeita. 

Nilsbyn koulun alueella on kameravalvonta turvallisuuden luomiseksi oppilaille ja koulun ja oppilaiden omaisuuden suojelemiseksi. 

Puhelimen ja muiden mobiililaitteiden käyttö ja säilyttäminen 

Puhelinta tai muuta mobiililaitetta ei saa käyttää oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen taikka rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon taikka perusopetuslain 31 §:ssä tarkoitettuna apuvälineenä. Kielto koskee myös muuta koulupäivään kuuluvaa aikaa (Perusopetuslaki 29 § ja 31 §).

Oppilas saa käyttää omaa matkapuhelintaan, älykelloaan, kuulokkeitaan tai vastaavaa mobiili- laitettaan 

• jos opettaja tai rehtori on antanut käyttöön luvan 

• terveydellisistä syistä, kuten diabeteksen hoidossa

• oppilas pyytää luvan opettajalta voidakseen soittaa kotiin esim. sairastuttuaan kesken koulupäivän 

• oppilaan huoltaja on pyytänyt opettajalta luvan puhelimen käyttöön koulupäivän aikana välituntien aikana 

• koulupäivän aikana järjestettävän opintomatkan tai -retken aikana opettajan ohjeiden mukaan

• soittaakseen yleiseen hätänumeroon 112. 

Oppilaan matkapuhelimen tai muun vastaavan mobiililaitteen tulee olla koulupäivän ajan muita häiritsemättömässä tilassa.

 Koulupäivän aikana oppilas säilyttää matkapuhelintaan, älykelloaan, kuulokkeitaan tai muita vastaavia laitteitaan koululaukussaan. Oppilaan kannettavaa tietokonetta (Chromebook) käytetään opettajan antamien ohjeiden mukaan oppimistarkoitukseen koulupäivän aikana. Sitä ei viedä kotiin. Chromebook säilytetään opettajan sille osoittamassa paikassa. Puhelinta, muuta mobiililaitetta tai oppilaan kannettavaa tietokonetta ei saa käyttää toisen henkilön kuvaamiseen tai videoimiseen ilman opettajan ja kuvattavan henkilön lupaa. 

Päihteet ja vaaralliset esineet

Lailla kiellettyjen, vaarallisten tai omaisuuden vahingoittamiseen tarkoitettujen esineiden tai aineiden tuominen kouluun on kiellettyä (Perusopetuslaki 29 §). Tällaisia ovat alkoholi, tupakka, nuuska, sähkösavukkeet, huumausaineet, terä- ja ampuma-aseet, tulentekovälineet, laserosoittimet. Ampuma-aseet tai niitä muistuttavat esineet ovat kiellettyjä. 

Energiajuomat, virvoitusjuomat, makeiset ja muut herkut

Eväitä ja muita mahdollisia herkkuja, purkkaa yms. ja juomia tuodaan kouluun vain opettajan antamien ohjeiden mukaan. Niitä saa syödä ja juoda opettajan luvalla opettajan kertomana aikana ja opettajan osoittamassa paikassa. Energiajuomien tuominen kouluun on kiellettyä.

Kasvatukselliset toimet, kurinpitokeinot, turvaamistoimet ja muut seuraamukset 

Erityinen suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpitokeinojen käyttämisestä sisältyy yhtenä osana paikalliseen opetussuunnitelmaan. Kurinpitokeinoiksi luetaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen (Perusopetuslaki 36 §). 

Opettajilla ja rehtorilla on oikeus työpäivän tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, jolla voidaan vaarantaa oppilaan oma tai toisten turvallisuus (Perusopetuslaki 36 e §). 

Opettajalla ja rehtorilla on oikeus ottaa opetusta tai oppimista häiritsevät sekä oppilaiden tai opettajan turvallisuutta vaarantavat esineet tarvittaessa haltuunsa (Perusopetuslaki 36 d §).

 Suositusten noudattamatta jättämisestä voidaan keskustella oppilaan kanssa ja olla yhteydessä huoltajaan. 

Jos oppilas käyttäytyy epäasiallisesti, hänet voidaan määrätä kasvatuskeskusteluun. Mikäli epäasiallinen käyttäytyminen jatkuu keskustelun jälkeen tai se on vakavampaa, voidaan oppilas määrätä jälki-istuntoon. Mikäli tämänkään jälkeen käytös ei muutu tai se on vakavaa, voidaan oppilaalle antaa kirjallinen varoitus. Oppilas voidaan myös erottaa määräaikaisesti, mikäli oppilaan käytös on erittäin vakavaa.

Jos oppilas häiritsee opetusta tai koulun muuta tilaisuutta, hänet voidaan määrätä poistumaan tilasta. Jos häirintä on kohtuutonta tai oppilas uhkaa toisten turvallisuutta, voidaan hänen opetuksensa evätä jäljellä olevan sekä seuraavan työpäivän ajaksi. Kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista, voidaan ottaa haltuun tai tarkastaa oppilaan tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.

Kotitehtävien laiminlyönnistä voi seurata tehtävien teettäminen koulupäivän jälkeen. 

5. Järjestyssääntöjen seuranta ja tarkistaminen 

Nämä järjestyssäännöt on laadittu yhdessä koko koulun henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koko koulun henkilöstö ja oppilaat sitoutuvat noudattamaan näitä järjestyssääntöjä ja edistämään yhdessä turvallista ja viihtyisää koulupäivää. Huoltajat tukevat koulun oppilaiden koulun järjestyssääntöjen noudattamista ja turvallista ja viihtyisää koulupäivää. 

Oppilaille tiedotetaan järjestyssäännöistä kouluvuoden alkaessa. Huoltajille tiedotetaan järjestyssäännöistä koulun vanhempainilloissa ja Wilman kautta. 

Järjestyssääntöjä päivitetään tarvittaessa. Kun järjestyssääntöihin tehdään muutoksia, oppilaat, huoltajat ja koulun henkilökunta otetaan siihen osallisiksi. 

Koulukohtaiset järjestyssäännöt hyväksyy sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto. Nämä järjestyssäännöt ovat voimassa 6. 8.2025 alkaen. Järjestyssäännöt ovat nähtävissä koulun kotisivuilla sekä ilmoitustaululla. 

Nilsbyn koulun suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käytöstä 

1. Johdanto ja suunnitelman tarkoitus

Koulun tulee lain mukaan laatia kurinpitosuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on tehdä läpinäkyväksi koulun kasvatukselliset ja kurinpidolliset toimenpiteet sekä oppilaille, huoltajille että koulun henkilökunnalle. Kurinpitotoimien tehtävä on ohjata oppilaiden käyttäytymistä. Ne perustuvat perusopetuslaissa määriteltyihin oppilaan velvollisuuksiin. Kurinpitosuunnitelman lähtökohtana ovat perusopetuslain määräämät oppilaan velvollisuudet eli oppilaan tulee käydä koulua säännöllisesti, tehdä tunnollisesti koulutehtävät ja käyttäytyä asiallisesti.

Opetuksen järjestäjä vastaa kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevan suunnitelman laatimisesta. Suunnitelma voi olla osa paikallista opetussuunnitelmaa tai erillinen suunnitelma, jolloin siitä tulee mainita opetussuunnitelmassa.

Nilsbyn koulun rehtori ja opettajat valmistelevat koulun kurinpitosuunnitelman. Valmistelun pohjalta esityksen jatkotyöstämiseen osallistuvat oppilaat, huoltajat ja koulujen henkilökunta. Valmis kurinpitosuunnitelmaesitys hyväksytään sivistyslautakunnan suomenkielisessä jaostossa.

Kurinpitosuunnitelma on voimassa kouluaikoina koulussa ja koulun ulkopuolella annetussa opetuksessa sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

2.  Kurinpidolliset toimet perusopetuslain mukaan

2.1. Kasvatuskeskustelu

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun.

Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi.

Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää yhdellä kertaa tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Kasvatuskeskustelu dokumentoidaan Wilmaan tuki -välilehdelle kohtaan Toimenpiteet. Opettaja informoi keskustelusta huoltajalle ensisijaisesti puhelinsoitolla ja / tai Wilma -viestillä.

Nilsbyn koulussa on mahdollista antaa Wilma -merkintä oppilaalle esimerkiksi kotitehtävien laiminlyönnistä, epäasiallisesta käyttäytymisestä ja oppikirjan unohtamisesta. Epäasiallisesta käyttäytymisestä annettu tuntimerkintä tulee aina selventää kirjoittamalla selvennys Huomioita -laatikkoon. Luokanopettajan tehtävänä on seurata luokkansa oppilaiden koulunkäynnin etenemistä ja ilmoittaa siitä huoltajalle. Wilma on koulun ja oppilaan sekä koulun ja huoltajan välinen informaatiokanava ja opettajien työkalu. Huoltajan on saatava tieto huollettavansa epäasiallisesta käyttäytymisestä tai toiminnasta koulussa.

Nilsbyn koulussa ensimmäisen kasvatuskeskustelun oppilaan kanssa käy rikkeen havainnut opettaja ja / tai luokanopettaja.

Kasvatuskeskustelu käydään seuraavista asioista:

·      nikotiinivalmisteiden hallussapito tai käyttö

·      toistuvat Wilma -merkinnät

·      oppituntien häiritseminen toistuvasti

·      toistuva epäasiallinen käyttäytyminen, esimerkiksi syrjintä, rasismi, kiusaaminen, toisen fyysisen koskemattomuuden häirintä ja ilkivalta.

Uhka- ja väkivaltatilanteesta, vakavasta ilkivallasta, vahingonteosta ja vandalismista koulu ilmoittaa aina lastensuojeluun. Lastensuojeluilmoitus tehdään aina myös silloin, kun on kyse läheltä piti -tilanteesta, luvattomasta poissaolosta tai runsaista selvittämättömistä poissaoloista sekä aseita tai teräaseita muistuttavien esineiden hallussapidosta. Toistuvasta tappelusta ja väkivaltaisesta toiminnasta sekä aseita tai teräaseita muistuttavien esineiden hallussapidosta koulu ilmoittaa poliisille. Alle 15-vuotiaan oppilaan toistuvasta nikotiinituotteiden käytöstä koulu ilmoittaa poliisille. Lastensuojeluilmoitus tehdään aina, jos on huoli oppilaan hyvinvoinnista, huolenpidosta tai koulunkäynnistä.

2.2. Oppilaan velvollisuus siivota jälkensä

Oppilaalla on velvollisuus siivota, puhdistaa tai uudelleen järjestää koulun omaisuus, jonka tämä on tahallaan tai huolimattomuuttaan liannut tai saattanut epäjärjestykseen.

Oppilaalla on velvollisuus siivota tai korvata tahallisesti tai huolimattomuuttaan aiheuttamansa vahinko. Koulun opettaja tai rehtori voi kasvatuksellista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään koulun omaisuuden, jonka tämä on tahallaan tai huolimattomuuttaan liannut tai saattanut epäjärjestykseen. Oppilas ei voi jäädä pois opetuksesta tehtävän ajaksi. Siivoamisesta ilmoittaa huoltajalle Wilma-viestillä ja / tai soittamalla tehtävän määrännyt henkilö. Työtä valvotaan ja se saa kestää enintään kaksi tuntia. Jos oppilas on sovittanut jotain työllään, on työn osuus huomioitava mahdollista korvausta vähentävänä tekijänä.

2.3. Luokkahuoneesta tai tilaisuudesta poistaminen

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.

Opettaja päättää häiritsevän oppilaan poistamisesta luokkahuoneesta. Koulun tilaisuudesta poistamisesta päättää opettaja tai koulun rehtori. Päätöksen tehnyt henkilö dokumentoi poistamisen Wilman muistioon. Oppilaalle tulee järjestää valvonta ja tarvittaessa hänet tulee ohjata opiskeluhuollon palvelujen piiriin. Oppilaan valvojana toimii rehtori, luokan - tai erityisopettaja, koulunkäynninohjaaja tai kouluvalmentaja.

2.4. Opetukseen osallistumisen epääminen

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle opiskeluhuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen. Epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä opiskeluhuoltona mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi.

Opettaja esittelee rehtorille oppilaan opetukseen epäämistä esim. soittamalla hänelle tai käymällä hänen luonaan. Asiasta keskustellaan oppilaan kanssa ja ollaan yhteydessä oppilaan huoltajaan sekä tarvittaessa opiskeluhuollon edustajaan. Oppilaan huoltajan kanssa sovitaan, miten asiassa edetään esim. valvonnan ja kotiin menemisen suhteen. Opettaja tekee kirjallisen esityksen Wilman muistioon, jonne rehtori kirjaa päätöksensä. Opettaja ottaa ennen päätöstä yhteyttä oppilaan huoltajaan. Tarvittaessa oppilas ohjataan opiskeluhuollon palvelujen piiriin. Koulu informoi tarvittaessa tapahtuneesta lastensuojelua.

Tilanteessa, jossa oppilas kieltäytyy poistumasta koulun alueelta, on rehtorilla ja opettajalla oikeus käyttää välttämättömiä voimakeinoja oppilaan poistamiseksi koulun alueelta.

2.5. Kotitehtävien laiminlyönti

Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan opettajan määräämänä velvoittaa työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Opettaja ilmoittaa huoltajalle asiasta soittamalla. Valvojana toimii määräyksen antanut opettaja. Opettaja dokumentoi suorituksen Wilmaan. Tarvittaessa järjestetään koulukuljetus. Kotitehtävien teettäminen koulupäivän jälkeen ei ole jälki-istunto eikä laiminlyönti johda kasvatuskeskusteluun.

2.6. Jälki-istunto

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi.

Rehtori tai opettaja määrää oppilaan jälki-istuntoon, mikäli kasvatuskeskustelun jälkeen oppilas on jatkanut opetuksen häiritsemistä tai koulun järjestyksen rikkomista tai vilpillistä menettelyä. Ennen jälki-istuntoon määräämistä oppilaalle on selvitettävä jälki-istuntoon johtaneet syyt sekä hankittava tarvittava näyttö tapahtuneesta. Oppilasta tulee kuulla tapahtuneesta ja kirjata hänen näkemyksensä asiasta Wilman muistioon kurinpidollisena toimena. Oppilaan huoltajalle on ilmoitettava jälki-istuntoon määräämisen syystä sekä jälki-istunnon suorittamisajasta ja -paikasta.

Jälki-istunnon valvojana toimii opettaja ja jälki-istunto on järjestettävä kahden viikon sisällä tapahtuneesta. Oppilaalle on järjestettävä koulukuljetus ja tarvittaessa ohjattava opiskeluhuollon palvelujen piiriin.

Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan. 

Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaista opetuksesta.

2.7. Kirjallinen varoitus

Oppilaalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon jälkeen. Teko on tarkoin yksilöitävä. Kirjallisen varoituksen antaa rehtori oppilasta kuultuaan ja kuuleminen dokumentoidaan Wilman muistioon. Oppilaan huoltajaa tiedotetaan kirjallisesta varoituksesta. Kirjallinen varoitus on kurinpitorangaistus. Jos kyse on poliisiasiasta, ei anneta kirjallista varoitusta.

Rehtori tekee kirjallisesta varoituksesta hallintopäätöksen Dynasty-ohjelmassa.

Oppilaan rikkomukset vaikuttavat aina käyttäytymisen arvosanaan.

2.8. Määräaikainen erottaminen

Oppilas voidaan erottaa koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitotoimia.

Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Opetuksen järjestäjän tulee kurinpitotoimea harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso. Ennen kurinpitotoimesta päättämistä on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa lisäksi koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle, joka Paraisilla on sosiaalitoimen perheyksikön lastensuojelun Soihtutiimi. Opetuspäällikkö tekee päätöksen määräaikaisesta erottamisesta Dynasty-ohjelmassa.

Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Oppilaalle ja oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on varattava tilaisuus osallistua tässä momentissa tarkoitetun opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen.

Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen. Huoltajan kuulemisesta rehtori ilmoittaa puhelinsoitolla tai Wilma-viestillä. Rehtori kirjaa Wilman muistioon selvityksen tapahtuneesta.

Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta päätetään.

Määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin eli sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto. Rehtori valmistelee määräaikaisen erottamisen opetuspäällikölle, joka esittelee asian sivistyslautakunnan suomenkieliselle jaostolle.

3. Vahingonkorvausvelvollisuus lain mukaan

Oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa. Vahingoista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai tämän muulle lailliselle edustajalle.

Alle 18-vuotias korvaa vain sen määrän, joka on kohtuullinen. Rehtori tekee päätöksen vahingon korvaamisesta.

Mikäli oppilas vahingoittaa toisen oppilaan omaisuutta, selvittää asiaa luokanopettaja tai rehtori kaikkien osapuolten kesken ja on yhteydessä oppilaiden huoltajiin. Huoltajien tehtävänä on sopia korvausasiasta keskenään. Luokanopettaja dokumentoi tapahtuneen Wilman muistioon.

Mikäli oppilas on vahingoittanut koulun kiinteistöä, on rehtori yhteydessä kaupungin kiinteistötoimeen/siivoukseen korvausmäärän määrittämiseksi. Rehtori ilmoittaa asiasta huoltajalle ja informoi luokanopettajaa, joka dokumentoi asian Wilman muistioon.

4. Toimet turvallisuuden takaamiseksi

4.1. Oikeus ottaa esine haltuun

Perusopetuslain mukaan rehtorilla ja koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus koulupäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista.

Opettajan tai rehtorin haltuun ottama häirintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Jos on todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, häirintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä.

Sääntö koskee myös puhelimia ja muita elektronisia laitteita. Jos oppilas häiritsee opetusta tai oppimista puhelimella tai muulla mobiililaitteella, on opettajalla ja rehtorilla oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaan puhelin tai muu mobiililaite. Opettaja sopii oppilaan kanssa, milloin ja missä haltuun otettu oppilaan puhelin tai muu mobiililaite palautetaan takaisin koulupäivän päättyessä. Opettaja tekee haltuunotosta Wilmaan tuntimerkinnän epäasiallisesta käyttäytymisestä ja kirjoittaa Huomioita -kohtaan selvennyksen tapahtuneesta.

Mikäli oppilas kieltäytyy säilyttämästä puhelinta järjestyssääntöjen osoittamassa paikassa, tulee tilanteesta merkintä Wilmaan oppitunnin häiritsemisestä.

Edellä tarkoitetut kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan.

Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi.

Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa haltuunottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden hävittäminen ja luovuttaminen tulee kirjata.

Dokumentointi kirjataan Wilman tuntimerkintöihin, josta tieto välittyy huoltajalle. Haltuun otettuun tavaraan laitetaan oppilaan nimi, päivämäärä, takavarikoineen opettajan nimi ja tavaraa säilytetään rehtorin huoneessa lukitussa kaapissa.

4.2. Oikeus tarkastaa oppilaan tavarat

Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussapito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Oppilaalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy.

Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva henkilö, jos tämä on saapuvilla.

Edellä säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.

Säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.

Tarkastuksen tehnyt henkilö dokumentoi tapahtuman Wilman muistioon. Huoltajaa informoidaan mahdollisimman pian.

4.3. Kielletyt ja vaaralliset esineet ja aineet

Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen, ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.

Kiellettyjä ja vaarallisia esineitä ja aineita ovat muun muassa alkoholi, tupakkalain tarkoittama tupakka ja muut tupakkatuotteet, kuten sähkötupakka ja nuuska, huumausainelain tarkoittamat huumausaineet, veitset, ampuma-aseet, voimakkaat laserosoittimet sekä vastaavat esineet ja aineet.

5. Tiedottaminen suunnitelmasta henkilökunnalle

Suunnitelma käydään vuosittain pääkohdiltaan läpi henkilökunnan kanssa lukuvuoden alun kokoontumisissa. Lisäksi henkilökunta lukee suunnitelman läpi ja tekee lukemisestaan kirjallisen kuittauksen syyskuun aikana.

6. Tiedottaminen suunnitelmasta oppilaille ja huoltajille

Suunnitelmasta tiedotetaan oppilaita lukuvuoden alussa. Tiedottaminen voi hoitua useampana eri kertana eri henkilöiden toimesta. Suunnitelma julkaistaan Wilmassa ilmoitustaululla koko henkilökunnalle, oppilaille ja huoltajille. Kurinpitosuunnitelma esitellään syksyllä luokkien vanhempainilloissa.

7. Suunnitelman toteutumisen arviointi

Koulun henkilökunta ja oppilaskunnan hallitus arvioivat suunnitelman toimivuutta kolmen vuoden välein. Arviointi tehdään henkilökunnan ja oppilaskunnan kanssa keskustellen sekä mahdollisen kirjallisen kyselyn avulla. Arvioinnin pohjalta suunnitelma päivitetään.

NILSBYN KOULUN SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI, TOIMENPITEET KIUSAAMISTILANTEISSA JA SEURANTA (Suunnitelma tarkistettu ja päivitetty lukuvuonna 2021 - 22 SOPU - ryhmässä.)  

Kiusaamisen määritelmä

Kiusaamista määriteltäessä olennaista on toistuvuus, tietoisuus, vallankäyttö sekä se, että kyseessä on usein ryhmäilmiö. Kiusaamiseen liittyy tiettyjä ominaispiirteitä, jotka erottavat ilmiön esimerkiksi riitelystä tai yksittäisestä väkivaltatilanteesta. Kiusaamista on se, kun yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti vahinkoa tai pahaa mieltä. Tekijöinä joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua. Kiusaamiseksi määritellään siis puolustuskyvyttömän oppilaan tahallinen vahingoittaminen. (Opetushallitus, 2020.Kiusaamisen vastainen työ kouluissa ja oppilaitoksissa. Oppaat ja käsikirjat 2020:3a)

Käytännössä kiusaamista on toistuvasti mm.tavaroiden piilottaminen tai luvatta ottaminen, hakkaaminen, tyrkkiminen, potkiminen, nipistely, maahan kaataminen, kamppaaminen ja muu fyysinen kiusaaminen (myös leikiksi tai urheiluksi naamioitu väkivalta), pilkkaaminen, haukkuminen, ilkkuva matkiminen, toisen ulkomuodon tai tekemisen kommentoiminen, pilkallinen nauru, pelottelu, uhkailu, perättömien juttujen keksiminen, yksin jättäminen ilman syytä, ilmeily, huokailu, merkitsevien silmäysten vaihtaminen, toisen kohteleminen kuin ilmaa (hiljainen kiusaaminen, ulossulkeminen), syrjintä.

Oppilaat, koulu, koti, viranomaiset ja muut sidosryhmät

Kiusaamisen ennaltaehkäisy

Opetusryhmissä vahvistetaan ymmärrystä siitä, kuinka vakava ja haavoittava asia kiusaaminen on, ja että kyseessä on usein ryhmäilmiö. 

Kiinnitetään huomiota kiusaamisen seurauksiin, myös rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Lasten ja nuorten tunne-, vuorovaikutus- ja turvataitoja vahvistetaan. 

Kaikkia lapsia ja nuoria rohkaistaan toimimaan aktiivisesti kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa vastaan. 

Oppilaiden mielipiteitä kuullaan koulukohtaisia hyvinvointisuunnitelmia käsiteltäessä sekä kiusaamisen ja häirinnän vastaisen työn suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Suunnitelmat käydään läpi ikätasoisesti  oppilaiden kanssa ja varmistetaan, että aihe on esillä säännöllisesti lukuvuoden aikana. 

Nimetään kiusaamisen vastainen työryhmä (SOPU - tiimi) lukuvuoden alussa.

Rehtori vastaa siitä, että ryhmä tulee nimitetyksi. 

Lukuvuoden alussa käsitellään koko koulun henkilökunnan kanssa kiusaamisen- ja häirinnän vastainen         suunnitelma sekä koulun hyvinvointisuunnitelma niin, että jokainen koulun henkilökuntaan kuuluva tietää, mitä kiusaaminen tarkoittaa ja miten toimia kiusaamistilanteessa.

Opetusryhmissä käsitellään kiusaamisen määritelmä ja miten toimitaan  kiusaamistilanteissa. Tämä on luokanopettajan, -valvojan tai ryhmänohjaajan vastuulla. 

Lukuvuoden alussa laaditaan opetusryhmän yhteiset  pelisäännöt, joihin palataan säännöllisesti lukuvuoden aikana luokanopettajan, -valvojan tai ryhmänohjaajan johdolla. 

Seurataan käytöksellään reagoivien lasten ja nuorten käyttäytymistä ja vahvistetaan oikeita käyttäytymismalleja.

Välitunneilla on riittävä määrä valvojia. 

Kiusaamis-ja hyvinvointikyselyt toteutetaan kaksi kertaa lukuvuodessa.

Huoltajia tiedotetaan koulun kiusaamisen ja häirinnän vastaisesta työstä sekä hyvinvointisuunnitelmasta lukukauden alkaessa. Suunnitelmat laitetaan Wilmaan.

Suunnitelmat käydään läpi lukukauden ensimmäisissä huoltajailloissa ja lukuvuoden muissa huoltajatapaamisissa 

Huoltajia kuullaan kiusaamisen ja häirinnän vastaisessa työssä.

Sidosryhmien roolit ja tehtävät koulujen hyvinvointityössä kirjataan hyvinvointisuunnitelmaan tai ns. SOPU-vuosikelloon.

Poliisivierailut, joissa teemana on esimerkiksi rikosoikeudellinen vastuu kiusaamistilanteisiin liittyen, luokka-asteelle soveltuvalla tavalla.

VARHA:n edustajien vierailut henkilökuntakokouksissa, koulutus yhteisiin toimintamalleihin ja lastensuojelun konsultoivaan rooliin liittyen.

Kiusaamisen vastaisen suunnitelman ja hyvinvointisuunnitelman läpikäyminen syyslukukauden alussa yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoontumisessa. 

Tunne- ja turvataidot osaksi koulun arkipäivää, ei pelkkä erillinen koulutuspäivä

OPH kerhorahat valtion erityisavustus 

Toimenpiteet kiusaamistilanteissa

Rohkaistaan ryhmässä siihen, että jokainen osaltaan on velvollinen kertomaan havaitsemastaan kiusaamisesta

Kiusaamiseen osallistunutta oppilasta/oppilaita  sekä kiusaamisen uhria kuullaan aina ensin jokaista erikseen.

Kiusaamiseen osallistuneen oppilaan kanssa sovitaan, miten hän sitoutuu siihen, että kiusaaminen loppuu.

Sopimus kirjataan ylös ja huolehditaan jatkoseurannasta.  

Jokainen koulussa työskentelevä aikuinen on velvollinen puuttumaan kaikkeen havaitsemaansa tai tietoonsa saamaan kiusaamiseen, häirintään ja epäasialliseen käyttäytymiseen (huom. koulun järjestyssäännöt).

Välitunneilla on riittävä määrä valvojia. 

Tapauksen ensimmäisenä nähnyt tai kuullut  aikuinen selvittää mistä on kyse, mitä on tapahtunut, keitä asia koskee  ja tiedottaa asiasta luokanopettajaa, -valvojaa tai ryhmänohjaajaa sekä rehtoria.

Luokanopettaja, -valvoja tai ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä osapuolten huoltajiin ensisijaisesti soittamalla ja mahdollisimman pian tilanteen selvittelyn jälkeen. Kasvatuskeskustelu järjestetään tilanteen edellyttämällä tavalla. 

Tapahtunut sekä tehdyt sopimukset kirjataan ylös ja huolehditaan jatkoseurannasta. Jatkoseuranta ja osapuolten kuuleminen tehdään viimeistään kahden viikon kuluessa ja selvitetään, onko kiusaaminen ja /tai häirintä loppunut.

Ollaan aktiivisesti yhteistyössä huoltajien kanssa edellä mainituissa toimissa. 

Kehotetaan huoltajia olemaan välittömästi yhteydessä opettajaan, luokanvalvojaan, ryhmänohjaajaan tai rehtoriin kiusaamisen häirinnän tultua tietoon.

Kannustetaan ja ohjataan oppilaan huoltajia olemaan tarvittaessa yhteydessä oppilashuollon toimijoihin.

Kiusaamisen jatkuessa huoltajat kutsutaan koululle mukaan tapauksen käsittelyyn. Mukana tarvittaessa myös koulun oppilashuollon henkilöstöä.

Vakavimmissa pahoinpitelytapauksissa ohjataan huoltajia käymään lapsen kanssa terveydenhuollossa tarkistuttamassa vammat.

Mukana tarpeen mukaan myös muut viranomaistahot esim.sosiaalitoimi ja/tai poliisi.

Osapuolten kanssa keskustellaan viimeistään kahden viikon kuluttua ja tarkistetaan, ovatko  sopimukset pitäneet ja kiusaaminen loppunut.

Toistuvasti kiusaamiseen, häirintään ja/tai epäasialliseen käyttäytymiseen syyllistyvä lapsi tai nuori voidaan turvaamistoimenpiteenä erikseen sovitusti määrätä viettämään esimerkiksi välitunnit sekä päivän aikana tapahtuvat siirtymätilanteet aikuisen valvonnassa.

Jokainen koulussa työskentelevä  aikuinen on velvollinen seuraamaan kiusaamiseen osallistuneen oppilaan/oppilaiden toimintaa.

Jos tilanne ei ole ratkennut tai jatkuu edelleen, kootaan luokanopettajan, -valvojan tai ryhmänohjaajan aloitteesta moniammatillinen ryhmä, jossa sovitaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Mukaan kutsutaan tarpeen mukaan myös muut viranomaistahot esim.sosiaalitoimi ja/tai poliisi. 

Huoltajiin ollaan yhteydessä osana kiusaamistapauksen seurantaa.

Jos tilanne ei ole ratkennut tai jatkuu edelleen, kootaan kootaan luokanopettajan, -valvojan tai ryhmänohjaajan aloitteesta moniammatillinen ryhmä, jossa sovitaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Mukaan kutsutaan tarpeen mukaan myös muut viranomaistahot esim. sosiaalitoimi ja/tai poliisi.

Nilsbyn koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2025 - 2026

Yhdenvertaisuus tarkoittaa samanarvoisuutta erilaisten ihmisryhmien välillä. Nilsbyn koulussa oppilaat ja henkilökunta ovat tasa-arvoisia sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä, uskonnosta, etnisestä taustasta tai vammasta riippumatta. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän edellä mainittujen asioiden lisäksi muun muassa iän, kielen tai terveydentilan perusteella.

Nilsbyn koulussa on tavoitteena olla yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävä sekä kaikille oppilaille turvallinen koulu, jossa oppilaita ja henkilökuntaa kohdellaan yksilöinä. Koulussa toimivat esikoulu sekä luokat 1 – 6. Luokat ovat sekaryhmiä kaikissa oppiaineissa. Kun oppilaita ei jaeta tyttö- ja poikaryhmiin esimerkiksi liikunnassa tai käsitöissä, puretaan perinteisiä mielikuvia tytöille ja pojille sopivista käsitöistä tai liikuntamuodoista ja liikunnallisuudesta. Lisäksi perinteiset hymytyttö- ja hymypoikapatsaat on korvattu hymyveistosäänestyksellä. Koulussamme pyrimme välittämään yhteisöllistä, toiset huomioivaa ja positiivista ilmapiiriä. Tuetaan tietoisesti hyväksyvää ja avointa oppimisympäristöä. Tämä luo osaltaan pohjaa tasa-arvoiselle kanssakäymiselle ja mahdollistaa puuttumisen mahdollisesti esiin tuleviin epäkohtiin. Henkilökunta pyrkii kuuntelemaan tarkalla korvalla oppilaiden ajatuksia tasa-arvoteemoista, esimerkiksi seksuaalisuuden moninaisuudesta, ja ottamaan tasa-arvoasioita esille ikätasolle sopivalla tavalla sekä saamaan kaikille oppilaille olon, että heitä kuunnellaan ja arvostetaan yhdenvertaisesti.

Koulun tasa-arvosuunnitelma perustuu tasa-arvolakiin, jossa kielletään syrjintä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella sekä työryhmän opettajien kokemukseen Nilsbyn koulun tasa-arvotilanteesta. Suunnitelma on laadittu 2016 ja sitä on tarkistettu syksyllä 2023. Halutessaan opettajat voivat luokissaan käydä koulun tasa-arvotilannetta kartoittavaa tasa-arvokeskustelua. Mikäli selvityksestä nousee esille epäkohtia, laaditaan suunnitelma niiden korjaamiseksi.